Kirjoituksia & Kuvia

Espoon kartanot ja huvilat: Domsin kartano

Domsin tila on yksi Espoon keskuksen (eli Södrikin kylän) viidestä alkuperäisestä kantatilasta. Tilan päärakennus on sijainnut noin samalla paikalla ilmeisesti jo 1500-luvlta alkaen. Jugend-henkinen ulkoasu on 1900-luvun alusta, sitä ennen rakennus on luultavasti ollut yksikerroksinen.

Sukupuolineutraali avioliittolaki: miten kansanedustajan omatunto on arvokkaampi kuin muiden omatunto?

Viime päivinä on väännetty ahkerasti niin sanotuista homoliitoista eli sukupuolineutraalista avioliittolaista. Tällä hetkellä lain silmissä vain mies ja nainen voivat solmia avioliiton, adoptoida lapsia jne.

Itse olen yksilönvapauksien suhteen varsin sallivainen. Täysi-ikäiset ja -järkiset ihmiset tehkööt mitä haluavat, kunhan kumpainenkin osapuoli on samaa mieltä. Ihmisten välisessä rakkaudessa ja parisuhteessa ei sukupuolella ole väliä, eikä muuten vanhemmuudessakaan. Hyvä vanhempi pitää huolta lapsistaan ja kasvattaa heidät niin hyvin kuin osaa. Ihan välittämättä siitä onko hyvä vanhempi mies tai nainen, ja tunteeko hyvä vanhempi mieltymystä miehiin tai naisiin.

Kerasta autoton kaupunginosa

(Länsiväylä 30.1.2013)

Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.

Miksi sanoin Apotille ei?

Viime maanantaina Espoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että Espoo ei osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän Apotin hankintaan. Kaupunginhallituksen jäsenenä olin tuota päätöstä tekemässä. Nyt perustelen miksi sanoin Apotille ei.

Turun telakka, loistoristeilijän rakentaminen ja kummalliset tuet

Tänään aamulla (28.12.2012) tuli tieto siitä, että viime viikot puhututtanut STX-telakan loistoristeilijän rakentamisurakka meni Turun sijaan Ranskaan. Valtion tuki ei ollut riittävä, sanottiin.

Lukiolaiset naapurikunnassa opiskelemassa - ei metropoliongelma, vaan metropolin unohtamisongelma

Vaikka joulu tekee tuloaan, pakko vielä intoutua kerran kuntapolitiikan suuntaan. On se jännää miten yksinkertaisia asiat ovat kun ei perehdy asiaan kunnolla.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (23.12.2012) käsitellään sitä, että Espoo ja Vantaa eivät tulee enää maksamaan naapurikunnassa opiskelevan lukiolaisen valtionosuuden ylittäviä "bonuskuluja". Totta, syntyy epäreilu tilanne.

Vaan pääkirjoituksessa ei noteerata millään tavalla sitä, että korvauskuvion piirissä ovat olleet vain Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

"Tehdään niin kuin valtuusto tahtoo, paitsi jos valtuusto on väärässä"

Iltapäivän kaupunginhallituksessa käytiin kummallinen keskustelu. Kaupunginhallitus antoi Espoon lausunnon Uudenmaan liitolle vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Aänin 9-6 kaupunginhallitus sivuutti valtuuston viikon vanhan linjauksen

Urheilupuiston tekojää käyttöön joulukuun alussa

(Keski-Espoon Sanomat 5/2012, 9.12.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsi toden teolla vauhtiin viime kesänä, kun nykyinen nurmikenttä poistettiin. Samalle paikalle rakennetaan keinonurmikenttä sekä sen yhteyteen jäähdytyslaitteisto - käytännössä siis tekojää. 

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Asukasfoorumitoiminta selkeämmäksi

Huomenna kaupunginhallituksessa käsitellään kohtaa “asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen”. Käytännössä tässä kohden linjataan asukasfoorumitoiminnan jatkoa tulevalle nelivuotiskaudelle.

Espoon vihreät sivusivat asiaa vajaa vuosi sitten talvella kun pohdimme asukasvaikuttamisen parantamista (tiedote 9.4.2012).

Espoon valitulos 2012 ja valtuuston koostumus 1984-2012

Kuvassa Espoon valtuuston koostumus 2013-2016, eli kunnallisvaalien 2012 tulos.

Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena 29 valtuutetulla. Kokoomusta seuraa neljän keskisuuren puolueen rypäs.

Vihreät on jo kohtalaisen selkeästi toiseksi suurin puolue 13 valtuutetun ryhmällään. Sosiaalidemomokraatit ja perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat ryhminä saman kokoisia 10 valtuutetullaan. RKP roikkuu samassa porukassa 7 valtuutetun voimin.

Miinusääni vaaleissa on demokratian vastainen

(Helsingin Sanomat 10.11.2012)

Vaalien jälkeen on syntynyt vilkasta keskustelua siitä, voisiko miinusäänillä nostaa äänestysintoa. Ehdotuksissa joko oman äänen sijaan tai lisäksi voisi “miinustaa” äänen pois toiselta ehdokkaalta.

Voi olla että mahdollisuus taktikoida äänillä lisäisi innostusta äänestää, mutta miinusääniin liittyy kuitenkin useita ongelmia.

Miinusääni on demokratian idean vastainen: miinusäänien myötä hyväksyttäisiin ajatus, että osan näkemystä ei kuulla lainkaan. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ehdokkaat saattaisivat kärsiä.

Espoo tarvitsee siirtolapuutarhamökkejä

(ESSE 26.10.2012)

Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa: pohjoisessa on erämaata, etelässä tiiviistä asutusta ja komea saaristo. Espoo voisi olla myös kaupunki jossa paitsi asutaan, myös mökkeillään. Espooseen tulisi toteuttaa useita uusia siirtolapuutarha-alueita.

Perinteinen mallin sijaan siirtolapuutarhatoiminta on Espoossa kaupallistettu. Mökkien hinnat ovat nousseet 100 000 euron yläpuolelle, muualla Suomessa mökkeilemään pääsee yli puolet halvemmalla..

Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan

Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Espooseen lukuisia uusia kioskikirjastoja

(Länsiväylä 17.10.2012)

Espoossa on 15 kirjastoa. Neljästä aluekeskuksesta löytyvät isot aluekirjastot. Näiden lisäksi on pienempiä lähikirjastoja melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Saunalahdessa avasi alkusyksystä ovensa Espoon ensimmäinen “kioskikirjasto”. Koulun yhteydessä toimiva vain noin sadan neliön pieni kirjasto toimii päivisin koulukirjastona ja iltaisin normaalina asukkaita palvelevana kirjastona. Koulun aula on iltaisin myös kirjaston aula. Myös Suurpeltoon on suunnitteilla vastaanvanlainen kioskikirjasto.

Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa

Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

(Keski-Espoon Sanomat 4/2012)

Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirsinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti uutta, ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Päätöksenteon tulee olla avointa aina eikä vain silloin tällöin

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.

Espoon koulut: Mankkaanpuron koulu

Mankkaanpuron koulu löytyy - yllätys yllätys - Espoon Mankkaalta. Tieni vei kyseiseen kouluun eräänä lokakuisena iltapäivänä. Alunperin vuonna 1953 valmistunut koulu on remontoitu muutama vuosi sitten, ja samassa yhteydessä kouluun rakennettiin uusi siipi.

Nuuksion Pitkäjärven eteläreuna, Espoo

Tervetuloa yhteen Espoon jylhimmistä paikoista. Nuuksiossa Pitkäjärven eteläreunalla Nuuksiontie koukkaa lähelle järveä. Maisema on hieno. Etenkin bussin ikkunasta tätä kelpaa ihailla, etenkin jos istuu ihan eturivissä.

Seniorikeskuksiin tilaa omaishoidettaville

(Espoon seurakuntasanomat 20.9.2012)

Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 4.2024