Heder

Lisää uusi kommentti

Millaiset ovat Espoon kirjastojen tilakulut?

Huomenna Espoon kulttuurilautakunta (jonka jäsen olen) käsittelee kokouksessaan Espoon kirjastoverkon linjauksia. En mene tässä bloggauksessa asiaan sen syvemmin, sillä bloggasin asiasta eilen. Sen sijaan päätin tarkastella sitä, minkä verran kirjastotilat maksavat. Kuluilla kun useimmiten perustellaan esimerkiksi kirjastojen lakkauttamisia.

Vastuuvapausmielessä totean, että tilakulu on vain osa kokonaismenoista. Henkilökunta, aineisto jne. vaikuttavat myös. Ja tietty myös kävijämäärät, jos yhdessä kirjastossa käydään kymmenen kertaa enemmän ja kulut ovat kymmenkertaiset, niin kustannus per kävijä on samalla tasolla.

Kannattaa myös muistaa, että kirjastoilla on erilaisia rooleja. Esimerkiksi Sellossa, Entressessä ja Ompussa on kokoustiloja muun muassa järjestöjen käyttöön. Nämä ovat tärkeä asia espoolaisen asukasaktiivisuuden kannalta, mutta merkitsevät myös lisäkuluja.

Millaisia kuluja kirjastojen tiloista tulee?

Alkuun vuotuiset kulut ja käyntimäärät taulukkomuodossa.

Kirjasto Kulut vuodessa (€) Kävijämäärät
Sello 1 994 170 1170071
Omena 1 105 470 1430241
Entresse 922 002 471761
Kirjastoautot/Entresse 352 229 85181
Tapiola 321 899 324386
Opinmäki 93 158 130589
Nöykkiö 162 187 124626
Kalajärvi 93 070 76988
Kivenlahti/Pikkulaiva 78 295 74790
Viherlaakso 76 001 82140
Haukilahti 70 787 55720
Kauklahti 70 654 83462
Laaksolahti 64 713 67906
Soukka 37 352 122309
Laajalahti 32 272 53829
Saunalahti 24 558 99510
Karhusuo 21 122 31868
Yhteensä 5 519 937 4 485 377

Espoo käyttää kirjastojen tiloihin 5,5 miljoonaa vuodessa. Kallein kirjasto on Sello lähes kahden miljoonan vuosimenoilla. Karhusuon kirjasto muutti jo, joten nämä vuoden 2019 tiedot eivät ole enää ajan tasalla. Kivenlahden ja Pikkulaivat luvut olen yhdistänyt, kun käsittääkseni samoilla euroilla ja varmaan ainakin osin samoilla kävijöillä kirjastoa pyöritetään.

Kirjastojen tilakulut ja kävijämäärät 2019

Yllä ovat sekä tilamenot että kävijämäärät. Kovinkaan isoja eroja ei ole. Esittelen kohta tämän toisella tapaa muotoiltuna.

Espoon kirjastojen vuokrat 2019

Kun samaa graafia tarkastelee piirakan muodossa, kolmen suurimman kirjaston merkitys kasvaa. Yhteensä Sello, Omena ja Entresse merkitsevät 73 prosenttia tilakuluista. Ja kun poistaa vielä kirjastoauton kulut, niin lähikirjastojen yhteenlasketut tilakulutkulut ovat hädin tuskin viidenneksen kuluista.

Tilojen kustannus per yksi käynti?

Kun laskee edellisiä tietoja yhteen, saa kiinnostavia graafeja. Alla olevassa kuvassa esiteltynä minkä verran kirjastotilat maksavat per yksi käynti. Jos sivuuttaa kirjastoauton ja sen tukikohtatilat, niin uudet aluekirjastot Entresse ja Sello ovat kalliimpia per yksi käynti.

Toisessa ääripäässä Saunalahti ja Soukka ovat tila- ja käyntikustannuksiltaan huokeimpia kirjastoja. Omenan muita aluekirjastoja pienempiä kuluja per käynti selittänee osin se, että kirjasto on samalla terveyspalveluiden aula. Käyntejä tulee myös "sivutuotteena".

Mitä näistä graafeista voi päätellä?

Muutaman asian voi todeta näiden graafien pohjalta,

Pieniä kirjastoja lakkauttamalla ei säästäisi juuri mitään

Jos säästää haluaa, niin silkka pienien kirjastojen tarkastelu ei paljoa säästä. Huonokuntoisiksi rakennuksiksi todetut Viherlaakso, Laaksolahti, Soukka ja Nöykkiö vievät yhteensä 6,2 % tilakuluista ja edustavat 8,9 % käynneistä.

Kaikkien lähikirjastojen osuus tilakuluista on 14,9 % kuluista ja 22,4 % käynneistä. Aluekirjastojen tapauksessa ne edustavat 78,7 % kuluista ja 75,7 % käynneistä.

Itse en ole valmis lakkauttamaan yhtään lähikirjastoa, pikemminkin tulisi avata uusia. Etenkin koulujen yhteydessä olevat lähikirjastot ovat kustannustehokkaita, ja asukkaat ovat tyytyväisiä.

Jos tiloista pitää säästää, voiko aluekirjastoja pienentää?

Jos kirjaston tiloista on pakko säästää, kääntäisin katseen aluekirjastoihin. Voiko aluekirjastoista ottaa osia muuhun käyttöön, pitäen samalla huolta siitä, että kirjasto palvelee edelleen hyvin?

Jos vaikkapa Sellon kirjastoa pienentäisi neljänneksen, niin jäljelle jäisi edelleen päälle 4000 neliön kirjasto. Euroja säästyisi teoreettisesti 498 500 euroa. Sillä summalla maksaisi Pikkulaivan, Viherlaakson, Haukilahden, Kauklahden, Laaksolahden, Soukan, Laajalahden, Saunalahden ja Karhusuon kirjastojen kustannukset, ja aineistohankintaan jäisi päälle 20 000 euroa ylimääräistä.

Kirjaston pienentäminen ja uuden vuokralaisen löytäminen ei ole mikään helppo juttu. Mutta jos valita pitää, säilytän kirjastot lähellä.

Toivottavasti säästökeskusteluun lähdetään muutoin kuin mielikuvien pohjalta

Syksyllä 2020 Espoon valtuusto asetti myös kirjastotoimelle kova säästötavoitteet. Taoudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa todetaan, että kirjaston palveluverkon tarkastelulla ja toimintatapoja uudistamalla saataisiin 1,1 miljoonan säästöt. Tuo on papereissa listattu vuosittaiseksi säästötoveeksi, mutta ei se nyt voi montaa vuotta tarkoittaa kun viiden vuoden kuluttua ei olisi enää yhtään kirjastoa jäljellä. Tästä pääset tuottavuusohjelmaan.

Yltä voi päätellä mitä se merkitsee, jos lähdetään tuota säästöä hakemaan vain pienistä kirjastoista. Käytännössä pitäisi lakkauttaa kaikki lähikirjastot, eikä sekään vielä riittäisi.

Noh, ei pidä mennä asioiden edelle, ja ensi vuoden talousarvion on vasta valtuuston käsittelyssä. Mutta jos noin tiukkoja lukuja kulttuuritoimelle asetetaan, toivottavasti samalla tiedostetaan mitä kaikkea se merkitsee.

o o o

Tarkemmin avaan kirjastoverkon periaatteita blogissani 15.11.2020.

Vuokramökki

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Bussilla lähelle, talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2020