Eilisessä Helsingin Sanomissa (9.11.2015) oli uutinen jonka ääreen kannattaa pysähtyä: japanilaisessa tutkimuksessa todettiin kuinka julkista liikennettä käyttävillä oli selvästi vähemmän ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja diabetesta kuin töihin autoilevilla. Eli joukkoliikenteen käyttäminen pitää terveenpänä.

Onhan tuo loogisen kuulosta. Aika harvalla on bussi- tai junapysäkki ulko-ovella. Matka pysäkille vaatii ainakin jonkin verran kävelyä, samoin mahdolliset vaihdot. Työmatkalla tulee käytyä kaupassa, ja hyvällä tuurilla pitää jossain kohtaa matkaa juosta junaan.

Aika harvalla on mahdollisuuksia harrastaa erikseen liikuntaa monia kertoja viikossa. Noh, kenties koiranomistajilla on niin vaativia kavereita että tulee liikuttua. Niinpä avainsana on arkiliikunta. Jos saa liikuttua jo osana työmatkaa, niin vielä parempi.

Joukkoliikenne on jännä asia. Osa näkee sen vain kulueränä, mutta sillä on lukuisia yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä muutamia:

1. Arkiliikuntaa ja sitä kautta terveyttä. Hyvä juttu. 
2. Vähemmän liikenteen päästöjä (verrattuna autoiluun). Jälleen lisää terveyttä.
3. Keino päästä paikasta toiseen, vaikkapa töihin tai opiskelemaan. Samaa roolia hoitavat tietty myös auto ja polkupyörä. 
4. Keino päästä palveluiden luokse. Esimerkiksi Espoossa palveluita on keskitetty joukkoliikenteen solmukohtiin. Palveluiden keskittäminen edellyttää, että niiden luokse pääsee jokainen, ei vain autolla liikkuvat tai lähellä asuvat. Tämä edellyttää toimivaa joukkoliikennettä.
5. Turvallisuutta. Asuinalueilla, joissa ulkona liikkuu “normaaleja turvallisia aikuisia”, tapahtuu vähemmän pikkurötöksiä ja asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi. Joukkoliikenteen myötä ulkona on ihmisiä, ja siten asuinalueet turvallisempia.
6. Maankäyttötuloja kunnille. Etenkin raideinvestoinnit nostavat maan arvoa, jota esimerkiksi Espoo ulosmittaa sekä maankäyttömaksuilla että myyden omia tonttejaan aiempaa kalliimmalla.
7. Vähemmän ruuhkia. Jos ei ole toimivaa joukkoliikennettä, kadut ovat tukossa. Tästä kärsii myös jokainen autossaan istuva työmatkalainen.

Joukkoliikenteestä on monia iloja, ja vain osa niistä hyödyttää joukkoliikenteen käyttäjiä. Kyseessä on myös yksi yhteiskunnan tukipilari, jota tarvitaan monesta eri syystä. Satsaaminen joukkoliikenteeseen hyödyttää monin tavoin.