Lisää uusi kommentti

Miksi sanoin Apotille ei?

Viime maanantaina Espoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että Espoo ei osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän Apotin hankintaan. Kaupunginhallituksen jäsenenä olin tuota päätöstä tekemässä. Nyt perustelen miksi sanoin Apotille ei.

Apotti on pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, tai siis työnimi yhteiselle hankinnalle. Kaikki Espoon naapurit ovat päättäneet olla hankkeessa mukana, Vantaa tosin reunaehdoin.
 
Apotin tavoite on hieno, luodaan pääkaupunkiseudun perus- ja erikoissairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen yhtenäinen tietojärjestelmä, jossa potilastiedot ovat kaikkien niitä tarvitsevien käytettävissä.
 
Komea tavoite on aina helppo kirjoittaa powerpointilla, isompi ongelma on sen toteuttaminen. Suunnitellussa toteutusmallissa on muutamia isoja aukkoja.
 
(1) Mukaan ollaan ymppäämässä noin kaikkea mahdollista, yhdellä kertaa yritetään korjata likimain kaikki ongelmat. Visio on kaunis, mutta sen toteutuminen epävarmaa.
 
(2) Ollaan rakentamassa yhtä isoa “monolittia.” Noin ⅔ kokonaisuudesta tulee olemaan niin sanotussa ytimessä: yhtenä hankintana yhdeltä toimittajalta. Vaan jos homma ei toimi, niin mitä teet? Jos osia ei voi vaihtaa on pakko vaihtaa kaikki, ja kynnys tehdä se on suuri. Tällöin hyväksytään se mitä saa, kun ei ole vaihtoehtoja. Myös uhkailu "vaihdamme toimittajaa jos ette..." ei toimi jos kaikki tietävät, ettei ei ole mahdollista.
 
(3) Edelliseen liittyen: modulaarisuuden puute. Nykyään on tietotekniikan puolella tapana tehdä yhteinen ydin ja rakentaa sen päälle. Apotissa idea on toisin päin, tehdään lähes kaikki kattava yksi järjestelmä. Vertaus kännykkämaailmaan: miksei Nokia tai Samsung tee yhtä upeaa käyttöjärjestelmää jossa ovat kaikki tarpeelliset sovellukset sisäänrakennettuna? Ainahan joku nokialainenkin olisi voinut ideoida Angry birdsin... 
 
(4) Toimittajaloukko. Tässä on riskeistä isoin. Apotin myötä ollaan hankkimassa yhtä ohjelmistoa yhdeltä toimittajalta. Järjestelmän omistus ja hallinta pysyisi näissä yksissä käsissä, lähdekoodeineen kaikkineen.
 
Tämä johtaa tilanteeseen jossa aina kun kehitetään jotain, myös tekniikkaan tehdään muutoksia - toimittajan määräämällä hinnalla. Toisin sanoen on pakko ostaa, ja myyjä määrittelee hinnan matkan varrella. Tämä johtaa siihe, että kulut ovat korkeat, tai siihen, että kehitystyötä ei edes uskalleta tehdä, koska kulut ovat niin korkeat.
 
(5) Liika optimismi. Apotin ajatellaan sekä yhdenmukaistavan toimintatapoja että tehostavan prosesseja. Ihanko totta? Muuttuvatko teidän työpaikoillanne työtavat ja prosessit siten, että tietotekniikka asentaa yöllä uuden ohjelmiston?
 
Samaan aikaan puhutaan toimintatapojen yhdenmukaistamisesta ja tehostamisesta, mutta ei mietitä millaisiksi. Ohjelmisto ostetaan aina tukemaan toimintaa: jos vain hankitaan ohjelma miettimättä tulevaa toimintatapaa, hankitaan ohjelmisto toteuttamaan nykyistä toimintatapaa.
 
o o o
 
Itse olisin ollut valmis myös päätökseen kyllä, tiukoin reunaehdoin. Olisi tehty yhdessä tehokas tiedonvaihtokeskus ja sen jälkeen "halukkaiden koalitiona" muita kokonaisuuksia jotka olisivat toimineet yhteen kokonaisuuden kanssa.
 
Ongelma on, että modulaariseksi paloista koostuvaksi kokonaisuudeksi Apottia ei olla kääntämässä, joten se "kyllä ehdoin" olisi oikeasti ollut "ei viiveellä". Se olisi ollut epäreilua muita osallisia kohtaan.
 
 
Muualla verkossa:

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2019