Tulisiko HSY:n kerätä ja käsitellä jätteitä?

Huomenna tapaa Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto. Melko kepoisan esityslistan merkittävin asia on lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut (jatkossa HSY) -kuntayhtymälle konserniohjeesta sekä jätteen käsittely- ja energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavien yhtiöiden perustamisesta.

 
Vähän byrokraattista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että…
 
(1) HSY luo konsernilleen ohjeet. Tämä on hyvin järkevää ja hyvin tarpeellista. Kun kuntien ja kuntakonsernien koko kasvaa, konsernin ohjaus on aiempaa tärkeämpää. On hyvin olennaista että on jo etukäteen linjattu periaatteet ja ohjeet miten toimia - ei voi jälkikäteen keskustella siitä miten olisi pitänyt toimia, jos ei etukäteen sitä linjaa.
 
(2) Toinen linjattava asia on energiahyötypalveluita tarjoavan yhtiön perustaminen. Kyse on Uudenmaan Woima -nimisen yrityksen perustaminen. Toiminta kiteytettynä: “Yhtiön toimialana on Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin ja jätteenkäsittelypalvelun myynti ja markkinointi sekä muu siihen liittyvä toiminta.”
 
Jo aiemmin on linjattu että “HSY ja Rosk’n Roll Oy ovat tehneet Vantaan Energia Oy:n kanssa sopimuksen jätteiden toimittamisesta Vantaan jätevoimalaan.” Nyt siis valmistaudutaan ylimääräisen kapasiteetin hajamyyntiin, ettei ole turhaan tyhjiä hetkiä. 
 
Tämä on varsin loogista.
 
(3) Kolmas ja eniten ajatuksia herättävä kohta on lausuntopyyntö jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta
 
“HSY:n tarkoituksena olisi perustaa sen 100 % omistama tytäryhtiö, jolle siirtyisi HSY:n harjoittama pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely sekä rakennusten rakenteista syntyvän rakennus- ja purkujätteen vastaanotto. Lisäksi yhtiöön olisi mahdollista siirtää mullan myynti ja markkinointi.”
 
Virkamiesten voimin valmisteltu lausuntoluonnos toteaa, että kyseistä yritystä ei tulisi perustaa, toisin kuin HSY siis ehdottaa. Perusteena on se, että kuntien omistaman kuntayhtymän ei tulisi toimia alalla jossa on yritystoimintaa. Asiassa on muutamia huomioin arvoisia asioita.
 
Esityslistalla tai liitteissä ei käy ilmi nykyinen toiminnan voluumi. Kyseessä on jo olemassaoleva toiminta, jota yhtiöitettäisiin kiitos kilpailuneutraliteettidirektiivin. Kyseessä ei olisi uuden toiminnan perusteminen, vaan vanhan jatkaminen.
 
Kyseessä on voitollinen toiminta. Jos periaatteellisista syistä toiminnasta luovutaan, tämä merkitsisi nousupainetta muun muassa jätemaksuille.
 
Tiloihin on investoitu: jos HSY ei jatka toimintaa, on auki miten tilojen suhteen toimitaan. Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi, että HSY ei tekisi jotain josta saisi tuloja, ja tilat seisoisivat periaatteesta käyttämättöminä.
 
Auki on myös miten tämä sijoittuu suhteessa Ämmässuon yrityspuisto -idean kanssa. HSY:llä on taseessaan hurja vastuu Ämmässuon alueesta,  jonka pääkäyttätarkoitus muuttui jätteenpolton myötä. Olisin varovainen rajaamaan mahdollisia tulevia käyttötarkoituksia ellei samalla tarkastella kokonaisuutta (= ettei vahingossa luoda yksittäisillä päätöksillä toimimatonta kokonaisuutta). Esimerkiksi Sortti-asemien tuo mitä saat tuotua -idea kaatuu jos osalle materiaalista sanotaa, että me emme kyllä tätä voi ottaa vastaan...
 
Laajemmalla pensselillä maalattuna tässä on mielestäni kahtiajakoisesta suhtautumisesta kuntien omistamiin yrityksiin sekä kuntataustaisiin kuntayhtymiin. Samaan aikaan halutaan kustannustehokasta ja voittoa tuottavaa toimintaa, sekä ohjata toimintaa hyvinkin tarkkaan. Vaan jos sanoo samalla kertaa mitä ja miten, tulee ohessa linjanneeksi myös lopputuloksen.
 
Suhtautumisesta voi kärjistäen kaivaa kaksi ideologisesti virittynyttä linjaa:
 
Oikeistodilemmaksi kutsun lähtökohtaa jonka mukaan kunnan ei tulisi tehdä toimintaa mitä yritykset voisivat tehdä. Tämä on looginen teoria, mutta vain jos hyväksytään että oma toiminta ei ole kovinkaan kustannustehokasta. Pitkälle vietynä tämä logiikka johtaa nimittäin siihen, että kun on taloudellisesti kannattavaa toimintaa, siitä tulee periaatteesta luopua (koska muitakin kiinnostuneita taatusti on), ja jäljelle jää vain kannattamaton toiminta. Sitten on turha ihmetellä miksi yksityinen puoli tekee halvemmalla kuin julkinen...
 
Punavihreä dilemma merkitsee mielestäni sitä, että toivotaan kuntataustaisilta organisaatioilta monia “eettisiä” linjauksia: ruokaa tehdään luomusta, yritysten tulee palkata tukityöllistettyjä ja palkan pitää olla mieluusti korkeampi kuin alalla keskimäärin (jos kyse on matalapalkka-alasta). Jälleen: hienoja ja mielestäni perusteltuja toiveita. Ongelma vain on, että jos saman aikaan halutaan kustannustehokasta toimintaa joka ei maksa enempää kuin yrityksillä jotka eivät toimi ylläkuvatulla tavalla, tulee ristiriita.
 
Asiassa on yhteyksiä viime viikkoina keskusteluttaneeseen Palmia-kuvioon: kukaan ei tosin ehdottanut Palmian tapauksessa toiminnan osien  lakkauttamista. Taustalla on kuitenkin sama direktiivi: ei saa toimia markinoilla. Sen sijaan kilpailudirektiivistä ei voi johtaa miten asiassa tulisi toimia: kunhan toiminta on yritysmuotoista omistajalla ei ole väliä.
 
Kuten tekstistä ilmennee, olen pääosin linjauksien takana. Sen sijaan jätteenkäsittely-kohdassa epäilen, että kyseessä on ideologinen linjaus jonka kaikkia käytännön vaikutuksia ei ole pohdittu. Perehdyn asiaan vielä päivän mittaan, ja saatan ehdottaa muutosta päätöksen muotoiluun.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2019