Toimisiko maksuton joukkoliikenne?

Kolme vuotta sitten ehdotin Helsingin sanomissa maksutonta julkista liikennettä pääkaupunkiseudulle. Vajaa kuukausi sitten Päivi Lipponen nosti asian jälleen esille. Ihan on kivaa olla Lipposten perheen oppi-isä, etenkin kun osa heistä näkee punaista kun näkee vihreää.

No, eipä maksuton joukkoliikenne oikeasti ollut oma ideani. Mitä nyt kehittelin vanhaa ideaa.

Maksuttomalla joukkoliikenteellä olisi puolensa. Julkisten käyttö lisääntyisi, autoilu vähentyisi. Maksuton joukkoliikenne hyödyttäisi vähävaraisempia enemmän kuin esimerkiksi ruuan alvonlisäveron alentaminen.

Ympäristölle hyödyt olisivat taatusti merkittäviä, ilmanlaatu paranisi ja uusiin teihin ei tarvitsisi investoida niin paljoa. Olisi haittojakin: matkustella voitaisiin huvin vuoksi ja julkinen liikenne nähtäisiin helposti vain menoeränä, josta voidaan aina supistaa.

Maksuton julkinen liikenne kannattaa pitää mielessä. Ympäristönmuutos ei pysähdy ilman tekoja. Ruuhkat lisääntyvät, ja paineita tehdä asialle jotain kasvaa.

Tärkeintä on parantaa joukkoliikennettä ja lisätä sen käyttöä. Mitään ideaa ei kannata hylätä, sillä jopa pääkaupunkiseudulla autoilu lisääntyy koko ajan.

Kommentit

Ilmainen joukkoliikenne tosiaan kummittelee aina välillä lehtien mielipidepalstoilla. Tällaiselle ajatukselle on vaikea keksiä mitään muuta vastalausetta kuin raha, joka sekin loppujen lopuksi lienee varsin irrelevantti argumentti kun huomioidaan kokonaisuus. Pureudutaanpa maksuttomaan joukkoliikenteeseen silti syvemmin. Mitä tapahtuu kun joukkoliikenteestä poistetaan matkaliput? Helsingin kaupungin liikennelaitoksella ilmaista joukkoliikennettä on vastustettu siksi, että raitiovaunuista, metroista, lähijunista ja linja-autoista tulee sitten ilmaisia säänsuojia, jotka keräävät kyytiinsä myös niitä jotka eivät matkusta, vaan pikemminkin asuvat. Ylipäätään joukkoliikenteen käytön voidaan ennustaa räjähtävän, kun kyytiin voi vain hypätä. Kysyntää pääkaupunkiseudulla on. Joukkoliikennevälineet täyttyisivät matkustajista ja tarve vuorojen lisäämiselle olisi suuri. Tarvittaisiin suuria investointeja ja joukkoliikenteen tuotantokustannukset nousisivat huomattavasti. Joukkoliikennevälineet pullistelisivat matkustajista, mutta ehkä hetkellisesti olisi saavutettu liikenteen tila jota oli tavoiteltu: joukkoliikenne kuljettaa ja kadut tyhjenevät edes osittain henkilöautoista. Kuinka pitkään ilmaiset, mutta täydet joukkoliikennevälineet jaksaisivat houkutella matkustajia? Entä miten radikaalisti lisääntyvän liikenteen kustannukset katettaisiin? Ehkä tapahtuisi taas siirtymää takaisin yksityisautoiluun. Minä näen pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämisen tulevaisuuden raideliikenteen määrän huomattavana kasvattamisena. Länsmetro ja kehärata ovat vain alkua, tarvitaan poikittaista raideliikennettä Raidejokerina ja Helsingin katuraitioteiden kehittämistä, jotta niitä voidaan jatkaa myös esikaupunkeihin. Raideliikenne houkuttelee kokemuksen mukaan enemmän matkustajia kuin vastaava bussiliikenne (ns. rail factor). Raideliikenteen suuremmat yksikkökoot mahdollistavaa saman työvoiman tarpeen, mutta suuremmat matkustajakilometrien määrät. Raideliikenteessä on mielestäni pääkaupunkiseudun liikenteen tulevaisuus. Se myös mahdollistaa pitkällä aikavälillä liikenteen päästöjen alentamisen, mutta toimiin olisi ryhdyttävä jo nyt.

En usko että matkustajamäärät räjähtäisivät. Tuo perustuu [i]rationaalisen valinnan[/i] ajatukseen. Taloudellisesti julkisen liikenteen käyttö on jo nyt paljon autoa huokeampi tapa matkustaa, joten välittömästi ei syntyisi dramaattisia siirtymiä. Julkisissa hengailu voisi olla ongelma etenkin Helsingin keskustan alueella. Tässä on kuitenkin kyse koko seudun eikä vain muutaman neliökilometrin liikenneratkaisuista. Suurin uhka maksuttomassa joukkoliikenteessä olisi sen yhteiskunnallinen asema. Olisiko joukkoliikenne vain kuluerä josta voisi höylätä aina kun tilaisuus koittaisi? Maksuton joukkoliikenne kannattaa pitää mukana vaihtoehtona johon muita ratkaisuja voidaan verrata. Erityisen tärkeää olisi suhteuttaa se muihin investointeihin. Montako vuotta saadaan maksutonta joukkoliikennettä jos jätetään keskustatunneli rakentamatta? Tai kun moottoritietä ei levennetä parilla kaistalla? Raideliikenteen eduista olen samaa mieltä. Tehokasta ja ympäristöystävällistä. Lisäksi satsaukset ovat etupainotteisia - liikkennöinti on kohtuu huokeaa kunhan kiskot on vedetty. Lisäksi vuoroväliä voi helposti tihentää jos matkustajamäärät nousevat. Busseja mahtuu kaduille vain rajattu määrä ja lopulta ne ajavat jonossa. Mannerheimintiellä [i]rail factor[/i] ilmenee hyvin: hitaammat ratikat ovat täynnä, nopeammat bussit tyhjiä.

Jos kaupungilla on varaa tukea joukkoliikennettä enemmän, niillä rahoilla ei kannata alentaa lippujen hintoja vaan perustaa uusia linjoja ja lisätä vuoroja vanhoille linjoille. Tämä vähentäisi autoilua enemmän. Maksuttomuus saisi kävelijöitä, pyöräilijöitä ja matkanvälttelijöitä siirtymään busseihin, mikä lisäisi saasteita ja veisi kaupungilta rahaa pois peruspalveluista ja sosiaaliturvasta. Tulevaisuudentutkija, liikenne-ekspertti, dosentti Petri Tapion mukaan lisäresurssit kannattaa panostaa kaluston laatuun ja vuorotiheyksiin eikä lipun hinnan laskemiseen. Maksuton joukkoliikenne olisi tulonsiirto niille, joilla olisi hyvät joukkoliikennepalvelut. Kaupunkien teknisten järjestelmien professori Antti P. Talvitie ihmettelee, miksi näitä ihmisiä pitäisi muiden veronmaksajien tukea. Lisäksi maksuttomuus vääristäisi ihmisten käsityksiä taloudesta. Liikennesosiologi Kalle Toiskallion mukaan maksuttomuus lisäisi paljon kuntatalouden taakkaa mutta matkustajamääriä vain vähän. Helsingin elinkeinojohtaja Eero Holstilan mukaan mukaan pääkaupunkiseudun uhka on kaupungin hajoaminen, ja siihen maksuton joukkoliikenne ei auttaisi. Jopa lippujen hinnoista vuonna 2008 aloitteen tehneet Helsingin vihreät kansanedustajat pitivät maksuttomuutta haitallisena populismina, joka ei vähentäisi autoilua vaan lisäisi bussin käyttämistä kävelymatkoilla ja siten saasteita ja kuluja.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2019