Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Ensi maanantain Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa paneudutaan Suvelan tilanteeseen. Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirstinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti lisää ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Törmäsin sympaattiseen blogiin. Kun muut vaalikoneet eivät sytytä, niin miksipä ei pistäisi pystyyn omaa vaalikonetta? Tässä ovat vastaukseni betonilähiön pieneen vaalikoneeseen.

Alla on kysymyksiä, niiden alla on vastauksiani.

1. Kuka olet, missä kaupungissa/kunnassa olet ehdolla?

Tony Hagerlund, vihreät, Espoo.

Huomisessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa käsitellään Finnoon alueen suunnittelua. Aiemmin linjatun mukaisesti alueen suunnitteluun haetaan mukaan kumppaneita, jotka suunnittelevat osia alueesta.

Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on vain väite.

Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.

Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.

Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.

Intomielisenä espoolaisena minua on usein piikitelty siitä, että Espoo ei rakentaisi sosiaalista asuntotuotantoa eikä vuokra-asuntoja. Tämä “totuus” tulee usein vastaan myös lehtien sivuilla. Samaan aikaan etenkin Espoon kaupungin virkamiehet ovat todenneet, että Espoo rakentaa eniten sosiaalista asuntotuotantoa.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (9.5.2012) kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisten poliitikkojen osallistumisesta HOK-Elannon vaaleihin. Kritiikkiä on herättänyt etenkin kaupunkisuunnittelussa tai kaupunginhallituksessa olevien osallistuminen HOK-Elannon toimintaan, edellämainitut kun kaavoittavat kauppapaikkoja ja jälkimmäiset sopivat niiden toteutuksesta.

Uusissa kaavailuissa Espoonkartanon alueelle tulisi koteja noin 2500 asukaalle, ja kartanosta muodostuisi kyläkeskus kahviloineen ja artesaanikylineen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos käsitteli Espoonkartanon alueen yleisen tason suunnitelmia maanantaina 6.2. Asia jätettiin esityksestäni pöydälle, asiaan palataan huhtikuussa.

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.

Viime aikoina on usein esitetty, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos vähentäisi alueen segregaatiota. Segregaatiota ei kuitenkaan saa - valitettavasti - kuntaliitoksella poistettua.

Yksi pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelussa sivuun jäänyt asia on palvelutaso. Oikeastaan tähän tulisi kiinnittää eniten huomiota. Asukkaita kiinnostavat päiväkodit, kirjastot, koulut ja julkinen liikenne, eivät hallintomallit.

Lähiviikkoina bloggaan sarjan kirjoituksia jotka käsittelevät pääkaupunkiseudun tilannetta: kannattaako pitäytyä nykytilanteessa, tehdä “perinteinen” kuntaliitos vai rakentaa seutuhallinto?

Käsiteltäviä asioita on ihan liikaa yhteen kirjoitukseen, joten sarjasta tullee noin kymmenosainen.

Olen aina pitänyt siirtolapuutarhoista. Helsingin ja muiden suomalaisten kaupunkien vanhat siirtolapuutarha-alueet ovat kuin pieniä keitaita tiiviin kaupungin keskellä. Lisäksi alueet suorastaan henkivät yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä.